Niko
2009-07-27, 08:51
Suomi on sodassa mukana
Afganistanin kriisinhallinta on muuttumassa myös Suomen ja Ruotsin osalta sodaksi, ja paikan päällä on turha esittää liittoutumatonta. Sodassa tulee väistämättä myös tappioita.
Torstain ja perjantain välisenä yönä ruotsalaiset taistelivat tuntikausia, ampuivat vihollisia kuoliaaksi ja pyysivät suomalaisilta vahvistuksia.
Vaikka juuri tuossa Afganistanin taistelussa suomalaiset olivat sivuosassa, niin ei välttämättä ole pitkään. Vain pari päivää aiemmin suomalais-ruotsalaista partiota oli tulitettu.
Ollakseen kriisinhallintaa, rauhanturvaamista ja presidentinvaalien tukemista Suomen operaatio Afganistanissa alkaa vaikuttaa yhä enemmän silkalta sotilaalliselta toiminnalta, toisin sanoen sotaan osallistumiselta.
Virallisesti Suomi ei osallistu YK:n peruskirjan mukaisiin sotilaallisiin pakotetoimiin, joihin kuuluvat sotatoimet Afganistanin Taleban-hallintoa ja al-Qaida-järjestöä vastaan. Joku on kuitenkin ilmeisesti unohtanut kertoa asian paikan päällä niille taistelijoille, jotka kiihdyttävät koko ajan hyökkäyksiä suomalaisten ja ruotsalaisten valvomalla alueella.
Joku on nähtävästi myös unohtanut kertoa Suomessa, ettei Afganistanissa tosiasiassa voi esiintyä liittoutumattomana. Talebania ja muita aseellisia ryhmiä ei kiinnosta, onko vastassa oleva läntinen sotilas Nato-maasta vai ei.
Presidentti Tarja Halonen on tukenut kriisinhallintaa mutta vastustanut Natoa. Se jaottelu ei Afganistanissa enää vastaa todellisuutta. Samalla presidentin ja muidenkin ulko- ja puolustuspolitiikasta vastaavien poliitikkojen tulisi alkaa valmistelemaan suomalaisia siihen, että edessä on myös huonoja uutisia. Siis menetyksiä.
Taistelut Afganistanissa ovat nyt verisempiä kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen. Pitkälti kyse on siitä, että Yhdysvallat on lisännyt tuntuvasti sotilaallista voimaansa lähestyvien presidentinvaalien alla. Mutta kiistatonta on myös vastarinnan koventuminen ja leviäminen.
Varsinainen sota-alue on Afganistanin eteläosissa. Se on Naton vastuulla, eivätkä sielläkään kaikki sotilasliiton jäsenmaat halua olla mukana. Pohjoisosat ovat olleet rauhallisempia, ja Suomen operaation alkuvaiheissa voitiin aidosti puhua kriisinhallinnasta. Ei enää, sillä olosuhteet ovat muuttumassa sielläkin.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää (HS 24.7.) Suomea nyt sodan osapuolena. Presidentti ja hallitus eivät ole sitä kuitenkaan julkisesti myöntäneet. Se alkaa muistuttaa tosiasioiden peittelyltä, etenkin torstaiyön kaltaisten tapahtumien jälkeen.
Olojen kaunistelu ei auta mitään, eikä asian tunnustaminen heitä Suomea eteläosien varsinaisiin rintamataisteluihin. Voi kysyä, miksi Ruotsin puolustusvoimat tiedottivat tapahtuneesta selvästi aiemmin ja kattavammin kuin Suomi. Vaikka tässä tapauksessa Ruotsi kantoi suurimman paineen, oli siellä suomalaisiakin mukana. Nopean ja avoimen tiedotuksen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Ei ole sanottua, kuinka Afganistanissa ylipäätään käy. Natolla näyttää olevan käsissään sota, jota se ei voi sen paremmin voittaa kuin hävitä. Usko demokratian nopeaan juurtumiseen on varmuudella itsepetosta. Silti olisi väärä ratkaisu pakata varusteet ja häipyä takaisin.
Suomi on Afganistanissa laajan poliittisen tuen turvin. Se on selkeä lähtökohta. Mutta tapahtumat osoittavat, että suomalainen liittoutumattomuus- ja kriisinhallintakeskustelu liikkuu yhä enemmän vain teoriassa kuin käytännössä.
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=806616
Jos täällä vielä suomalaisia on, mitä mieltä olette, onko Suomi sotaa käyvä valtio ja minkälaisia ajatuksia tulee mieleen?
Afganistanin kriisinhallinta on muuttumassa myös Suomen ja Ruotsin osalta sodaksi, ja paikan päällä on turha esittää liittoutumatonta. Sodassa tulee väistämättä myös tappioita.
Torstain ja perjantain välisenä yönä ruotsalaiset taistelivat tuntikausia, ampuivat vihollisia kuoliaaksi ja pyysivät suomalaisilta vahvistuksia.
Vaikka juuri tuossa Afganistanin taistelussa suomalaiset olivat sivuosassa, niin ei välttämättä ole pitkään. Vain pari päivää aiemmin suomalais-ruotsalaista partiota oli tulitettu.
Ollakseen kriisinhallintaa, rauhanturvaamista ja presidentinvaalien tukemista Suomen operaatio Afganistanissa alkaa vaikuttaa yhä enemmän silkalta sotilaalliselta toiminnalta, toisin sanoen sotaan osallistumiselta.
Virallisesti Suomi ei osallistu YK:n peruskirjan mukaisiin sotilaallisiin pakotetoimiin, joihin kuuluvat sotatoimet Afganistanin Taleban-hallintoa ja al-Qaida-järjestöä vastaan. Joku on kuitenkin ilmeisesti unohtanut kertoa asian paikan päällä niille taistelijoille, jotka kiihdyttävät koko ajan hyökkäyksiä suomalaisten ja ruotsalaisten valvomalla alueella.
Joku on nähtävästi myös unohtanut kertoa Suomessa, ettei Afganistanissa tosiasiassa voi esiintyä liittoutumattomana. Talebania ja muita aseellisia ryhmiä ei kiinnosta, onko vastassa oleva läntinen sotilas Nato-maasta vai ei.
Presidentti Tarja Halonen on tukenut kriisinhallintaa mutta vastustanut Natoa. Se jaottelu ei Afganistanissa enää vastaa todellisuutta. Samalla presidentin ja muidenkin ulko- ja puolustuspolitiikasta vastaavien poliitikkojen tulisi alkaa valmistelemaan suomalaisia siihen, että edessä on myös huonoja uutisia. Siis menetyksiä.
Taistelut Afganistanissa ovat nyt verisempiä kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen. Pitkälti kyse on siitä, että Yhdysvallat on lisännyt tuntuvasti sotilaallista voimaansa lähestyvien presidentinvaalien alla. Mutta kiistatonta on myös vastarinnan koventuminen ja leviäminen.
Varsinainen sota-alue on Afganistanin eteläosissa. Se on Naton vastuulla, eivätkä sielläkään kaikki sotilasliiton jäsenmaat halua olla mukana. Pohjoisosat ovat olleet rauhallisempia, ja Suomen operaation alkuvaiheissa voitiin aidosti puhua kriisinhallinnasta. Ei enää, sillä olosuhteet ovat muuttumassa sielläkin.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää (HS 24.7.) Suomea nyt sodan osapuolena. Presidentti ja hallitus eivät ole sitä kuitenkaan julkisesti myöntäneet. Se alkaa muistuttaa tosiasioiden peittelyltä, etenkin torstaiyön kaltaisten tapahtumien jälkeen.
Olojen kaunistelu ei auta mitään, eikä asian tunnustaminen heitä Suomea eteläosien varsinaisiin rintamataisteluihin. Voi kysyä, miksi Ruotsin puolustusvoimat tiedottivat tapahtuneesta selvästi aiemmin ja kattavammin kuin Suomi. Vaikka tässä tapauksessa Ruotsi kantoi suurimman paineen, oli siellä suomalaisiakin mukana. Nopean ja avoimen tiedotuksen pitäisi olla itsestäänselvyys.
Ei ole sanottua, kuinka Afganistanissa ylipäätään käy. Natolla näyttää olevan käsissään sota, jota se ei voi sen paremmin voittaa kuin hävitä. Usko demokratian nopeaan juurtumiseen on varmuudella itsepetosta. Silti olisi väärä ratkaisu pakata varusteet ja häipyä takaisin.
Suomi on Afganistanissa laajan poliittisen tuen turvin. Se on selkeä lähtökohta. Mutta tapahtumat osoittavat, että suomalainen liittoutumattomuus- ja kriisinhallintakeskustelu liikkuu yhä enemmän vain teoriassa kuin käytännössä.
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=806616
Jos täällä vielä suomalaisia on, mitä mieltä olette, onko Suomi sotaa käyvä valtio ja minkälaisia ajatuksia tulee mieleen?